22.9.2018

Metsämiehen matkassa







Sunnuntaiaamuna kello 4:00 puhelin yritti herättää metsälle. Katselin ulos ja näin vielä hyvin harmaata maisemaa ja ajattelin, että taas pilvessä. Ei vaikuta lähteä kuvaamaan jos aurinkoa ei näy ja sitä paitsi - sänky on aivan liian mukava paikka tähän aikaan aamusta. 30 minuutin päästä olin jo kyllästynyt kellon torkutukseen niin pakkohan se oli nousta ja vetää kimpsut niskaan. Olin luvannut lähteä metsämiehen mukaan väylän toiselle puolelle katsomaan metsälintuja. Mun osalta se siis katselua olisi, koska en omista metsästyslupaa enkä ole koskaan mitään metsästänytkään, mutta mukavaa on vain lähteä mukaan metsälle.

Jonkun aikaa metsämiehen perässä kävelin niin sain komennon pysähtyä ja pian saaliina olikin kauden ensimmäinen koppelo. Näin kuinka upeasti aurinko alkoi viimein nousemaan ja värjäämään taivaanrantaa. Minulle tuli kumma kiire päästä pian rantaan aitiopaikalle ihailemaan auringonnousua. Rantaan päästyäni aurinko oli painunut pilvien taa. Ihan niin taianomaista hetkeä ei siis tullut rannassa, mutta nautin silti hetkessä kotikyläni katsellen väylän toiselta puolen. Hiljainen kylä vielä uinui aamu-unisuuttaan eikä tieltä kuulunut edes auton ääniä. Ihailin hetken maisemaa ja muistelin lapsuuden muistoja ennen kuin jatkoin matkaani. Pikku hiljaa pilvet häipyivät auringon edestä ja tajusin kuinka maa kimmelsi aamukosteudesta. Näitä hetkiä ei keskipäivällä pääse näkemään, joten oli kaiken vaivan väärti herätä ajoissa ylös.

Matkaa taas jatkettuani tein klapeista nuotion ja pistin metsämiehelle viestiä, että makkarat on tulilla. Aamupala nuotiolla kruunasi aamun, jonka jälkeen käveltiin suoraan autolle ja lähdettiin takaisin kotiin. Se että olin saanut nauttia metässä hienon aamun niin samalla tuli tarkistettua metsän sienisato ja seuraavan vloppuna kävinkin kaksi korillista sieniä poimimassa. Monin kerroin siis kannattava reissu.

10 kommenttia:

  1. Ihania kuvia ja aamunhetkissä on jotain niin kaunista - kun jaksaisi nousta niitä katsomaan :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Aamuhetket ovat kyllä aivan upeita, mutta tosi on että on liian raskasta meikäläiselle nousta joka aamu tuohon aikaan. Ei vaan onnistu - varsinkin kun iltaisin vielä pitäisi keretä valokuvaamaan revontulia!

      Poista
  2. Kannatti tosiaan herätä.
    Kaunis on syksyinen metsä/luonto.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin kannatti - pitää vaan jaksaa lähteä oman mukavuusalueen ulkopuolelle niin näkeää kaikkea hienoa.

      Poista
  3. Aamut on parhaita. Hieno syysaamun tunnelma välittyy kuvissa. (minäkin pääsin metsämiehen mukaan muutama päivä sitten)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuollaisen aamun perusteella niin ehdottomasti! Päivisin aurinko paistaa niin kirkkaasti, että se polttaa värejä luonnosta. Hienoa, että oot päässyt myös metsämiehen perässä kulkemaan! :D

      Poista
  4. Upeita kuvia, ja vitsi mikä tunnelma varsinkin ensimmäisessä. <3 Ihan paras tunne lähteä aamuyöstä metsälle ja seurata auringon nousua kanalintuja houkutellessa!

    www.tiiajuutinen.fi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Tykkään kans tuosta ensimmmäisestä. Tosi upealta näytti myös livenä ja onneksi sain suht hyvin tilanteen taltioitua myös kameralla. Hauskaa oli myös se, että tuo hetki oli erittäin lyhyt, jolloin aurinko näkyi oranssina ja maa oli sumussa. Pitää olla nopeat liikeet, että saa hienoja kuvia otettua! :D

      Poista
  5. Tutustuin nyt vasta tähän blogiin ja ihania kuvia sulla!

    VastaaPoista

Kommentteja otethaan ilola vasthaan! Piipahan toistekki kathoon mitä täältä löytyy - vastavierailulle jouvan aina tulheen. :)