16.6.2018

Suomen suurin suoalue: Teuravuoma











Kotikunnassani sijaitsee kaksi paikkaa, mistä kuntalaisena olen ylpeä: Suomen suurin suoalue Teuravuoma ja Tornio-Muonionjoki virtaa kunnan laitaa pitkin joka on Euroopan pisin vapaana virtaava joki. Suoalue ei sinänsä ole taloudellisessa mielessä kovin kannattava (hallitus haluaa lisätä entisestään hakkuita), mutta eläilmille se on tärkeä kasvualue. Nykyään Suomessa on myös tämä ihmeellinen trendi, että soita kaivetaan ja otetaan turve energia käyttöön. Turvehan on muuten samanlainen kuin öljy eli uusiutuu hyvin hitaasti, mutta ei vain ole yhtä rahallisesti arvokasta. Linnuille suoalueet ovat tärkeä pesiytymispaikka ja turveen kaivamisella entisestään hankaloitetaan lintujen pesintää. Tämän vuoksi olenkin niin ylpeä, että kotikunnassani sijaitsee Suomen suurin suoalue, jossa osa on luonnonsuojelua aluetta ja tämän vuoksi jatkossakin lintujen pesimäpaikka.

Lähdimme päiväretkellä käymään Teuravuoman telatiellä, jonne pääsee kolmesta eri kylästä eli Kurtakosta, Teurajärveltä tai Venejärveltä. Me lähdettiin Kurtakosta, koska halusin päästä käymään Särkilehdon nuotiopaikalla makkaranpaistossa ja Teurajärveltä emme olisi sinne asti päässeet. Olen Teuravuoman telatiellä aiemminkin käynyt ja silloin olen sattumalta yhteen tai maksimissaan kahteen ihmiseen törmännyt, mutta tällä kertaa koko suo tuntui olevan vain meille. Mitä nyt joutsenia ja muita lintuja kuului alueella olevan. Suolla tiedetään pesivän myös useasti karhuja, joten äänekkäällä ja tauottamalla juttelulla yritimme pitää karhut tietoisena, että missä kuljimme.

Pitkospuut olivat paikka paikoin melko huonossa kunnossa ja Kurtakon alkupäässä näkyikin kuinka pitkospuita oli alettu ottaa pois ja tilalle oli tulossa hiekkarouheella päällystettyjä polkuja. Pitää vielä yrittää viimeiseen asti nauttia näistä upeista pitkospuumaisemista. Kohta nekin ovat historiaa.

17 kommenttia:

  1. Vastaukset
    1. Soli kyllä varsin mukava paikka! Voi kun kerkiäisin ainakin kerran tuola käymään!

      Poista
  2. Voi ei, siis telatiekin päällystetään soralla. Olen monta vuotta halunnut käydä tuolla, mutta tuo Suomen kolkka on minusta nähden niin syrjässä. Vieläköhän ehtisi tänä kesänä.
    Upea vihreys koivuissa ja mustikanvarvukossa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Siltä vähän näytti, että ne meinaa senkin soralla päällystää. :(

      Poista
  3. Tyttäreni on asunut perheineen Venejärvellä ja hiukan aikaa myös Kurtakossa, joten siltä osin hiukan tuttuja maisemia myös minulle. Ihanalta näyttää tuo suoalue ja kahvi maistuu varmasti hyvältä patikoinnin lomassa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Siis molemmin muolin telatietä. :) Kurtakon kylä on kyllä kaunis kylä kun paikalliset pitävät pellot niin kauniina.

      Poista
  4. Ihanat retkikuvat! Hämeessä suotkin ovat jotenkin pliisumpia! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! :) Vai johtuuko se vain siitä että on lähisoita eikä ne muka näytä yhtä hyviltä kuin kaummiaiset suot..? :D

      Poista
  5. Kaunista! Harmittaa kyllä, että täällä etelässä on melkein kaikki kunnon suot ojitettu. Viikko sitten kävin ensimmäistä kertaa eräällä suurehkolla aukeasuolla, jonka olin bongannut kartasta lyhyen ajomatkan päässä mökistämme. Oli niin ihanaa kävellä siellä ja katsella pesiviä suolintuja. Bongasin jopa kapustarintoja, jotka ovat todella harvinaisia näillä seuduilla. Toivottavasti tuo suo säilyy jatkossakin luonnontilaisena...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pohjoisessakin ojitusta on valitettavasti menty tekemään. Mielestäni se on ollut yksi suurimpia rikoksia mitä meidän luonnolle on tehty ja ne päättäjät saisivat nyt linnassa istua. Ehkä se auttaisi päättäjiä vähän miettimään miten luontoa tulisi kohdella.

      Poista
  6. Kauniita kuvia! Teuravuoma on hieno paikka. En ole koskaan käynyt siellä, mutta olen katsellut paljon kuvia ja lukenut juttuja, ja se kuulostaa tosiaan käymisen arvoiselta. Meillä eteläisessä Suomessa on tosiaan aika harvakseltaan isoja soita enää jäljellä, lähinnä kansallispuistoissa ja muilla suojelualueilla. Se on tosi harmi. Milloinkohan soita opitaan taas arvostamaan ihan sellaisinaan?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuullostaa kyllä todella harmilliselta. Tässä näitä soita onneksi vielä riittää vaikka onkin menty ojittamaan. Ruotsissahan tuota ojittamista ei ole tehty niin siellä suomalaiset ruukaavat paljon käydä hillassa, kun taas ulkomaalaiset poimijat tulevat meidän nurkilta poimimaan marjat.

      Poista
  7. Hei! Työskentelen kansainvälisessä Heritage Hubs -hankkeessa. Hankkeessa yht. 12 koulua Suomessa, Espanjassa ja Serbiassa tutustuvat omaan kulttuuriperintöönsä ja tekevät valitsemastaan aiheesta videon ulkomaiselle kouluparille. Kevätlukukaudella koulut tutustuvat toistensa kulttuuriperintöön tehtyjen videoiden avulla ja tuottavat aiheesta oman tulkintansa, joka esitetään kouluvierailujen aikana. Eräs eteläsuomalainen koulu on valinnut aiheekseen retkeilykulttuurin ja käyttää esimerkkinä paikallista suota, missä oppilaat ovatkin jo käyneet ottamassa valokuvia ja videota. Esittelyssään he puhuvat myös Suomen suurimmasta suosta eli Teuravuomasta. Täältä etelästä emme kuitenkaan sinne pohjoiseen pääse ottamaan valokuvia. Olisko oppilaiden mahdollista käyttää blogissasi olevia ja ottamiasi valokuvia Teuravuomasta? Nimesi luonnollisesti mainitaisiin ja videoa ei käytetä kaupalliseen tarkoitukseen. Kerron mielellään lisää hankkeesta ja yksityiskohdista sähköpostitse (kati.nurmi(at)kulttuuriperintokasvatus.fi). Kiitos!

    VastaaPoista

Kommentteja otethaan ilola vasthaan! Piipahan toistekki kathoon mitä täältä löytyy - vastavierailulle jouvan aina tulheen. :)