Tulimme kaupunkiin seitsemän aikaan illalla - pyrähdimme kauppakeskuksessa kauhistelemassa hintoja ja sitten päädyimme läheiselle grillille syömään hampurilaisia, pihvejä ja salaattia. Oi, että olin jo kerennyt yli viikon kestävällä reissulla kaivata salaattia! Syömisen ohessa tuli puheeksi, että mitäs sitten.. Jatketaanko matkaa, mennäänkö camping-alueelle yöksi vaiko mitä. Kaikki kaupat tietenkin kerkesivät jo siinä vaiheessa menemään kiini ja minä sain melko varmana sanoa hyvästit tuliaisten ostolle. En kyllä tiä mistä olisin moisia edes lähtenyt edes metsästämään, kun ei edes kauppakeskuksessa moisia näkynyt olevan.
Eihän me Altaan asti ajettu vain salaatin perässä vaan nähtävyyden, jonka olin Pohjois-Norjan reissulla ehdottomasti halunnut nähdä. Kalliomaalaukset. Eihän niitä nyt ihan joka paikassa näe kalliomaalauksia, jotka ovat maalattu noin 5000 vuotta sitten. Aika merkittävä nähtävyys siis löytyy Altan kaupungista. Museo oli jo kerennyt mennä kiini ja ohjeista sai vaikutelman ettei maalauksia pääsisi näkemään ilman museon lipun ostoa. Mutta kappas vaan, niin me vain sinne kävellä porskuteltiin iltamyöhään eikä siellä mitään portteja ollut etteikö paikalla olisi oikeasti päässyt käymän. Mielestäni oli mahtavaa tunnelmoida ajatuksella, että joku ihminen on näitä 5000 vuotta sitten tänne maalaillut. Tiä vaikka olisi esiesiesiesiesiesiesiesiesi... isä. :) Museon pihalta löytyi myös alue, jossa oli ollut kaksi rakennusta. Paikassa epäiltiin asuneen kalliomaalauksien piirtäjät, mutta se olikin vain epäilys. Kauniisti heidän talon kuistille vain sattui ilta-auringon säteet laskeutumaan kahden vuoren välistä.
Hämmäsyttävää ajatella, että ihmisiäkin on elännyt näillä leveysasteilla 5000 vuotta sitten, mutta kaikki nuo vuoret ja koko luonnon ekosysteemi on meitä niin paljon vanhempi. Silti me ihmiset pystymme muutamassa 100 vuodessa sen kaiken tuhoamaan.