5.11.2016

Vierailulla Urho Kekkosen kansallispuistossa











Mitä eroa on Tunturi-Lapin ja Saariselän maisemissa? Sitä pohdin silloin kun minulle ehdotettiin viikon mökkeilyä Saariselän tienoilla. Ajattelin vain että miksi sinne asti pitäisi mennä, kun yhtä hyvin tuntureita (ja korkeampia sellaisia) löytyy Ylläs-Pallastunturin kansallispuistosta. No koska, matkailu nyt ensinäkin vain avartaa. Niin se myös avarsi minun silmiänikin. Urho Kekkosen kansallispuistossa vieri vieressä tunturit ja vaarojen huiput kohosivat silmän kantamattomiin tunturin huipulta katsottuna. Uskomattoman kaunista!

Kolmantena päivänä hyppäsin pyörän selkään ja lähdin kansallispuiston reittejä polkemaan pyörällä. Edellisenä päivänä olin yrittänyt tavoitella Terävänkivenpäätä (mutta väsy yllätti) ja sinne tiesinkin heti suuntaavaani. Polun viereiseen pusikkoon jätin pyöräni ja lähdin jalkasin kulkemaan huipulle, josta taas näki sadekuurojen lähestymisen. Nattasten tuntureiden suunnalla  näytti tummia pilviä lipuvan suunnalleni, mutta onneksi ne kaarsivat enemmän sivummalle kuin luulin.

Jatkoin matkaani Terävänkivenpäältä Kopsusselälle. Välillä pienesti tihutti ja ajattelin että kyllä se ohi menee, mutta sitten iski pahempi sadekuuro päälle ja oli pakko kääntyä takaisin. Silloin myös sääsket, mäkärät ja polttiaiset löysivät minut... Kyllähän mie niihin pienissä määrissä olen tottunut eikä ne nyt niin paljoa haittaa, mutta se oli jotain aivan muuta kuin pieni hyönteisparvi. Vettä satoi kaatamalla ja hyönteiset eivät jättäneet rauhaan, vaikka yritin pitkiäkin matkoja välillä juosta. Melko raivona olin kun viimein pyörälle pääsin ja ajattelin että nyt viimein pääsen niistä maan vaivoista. Alastulo oli kuitenkin niin kivikkoinen ja vaikea kulkuinen, että en kovin lujaa uskaltanut polkea niin eihän ne vieläkään minua rauhaan jättäneet. Vasta kun kivikko tasaantui uskalsin alkaa pyöräilemään niin lujaa kuin vain jaloista pääsin eikä ne maanvaivat enää minua kiusanneet. Mökille takaisin päästyäni olinkin kuin kuralammikossa uitettu koira... Olisikohan jo aika ostaa pyörään rapakaaret? Sitä hiekkaa nimittäin löytyi paikoista minne se ei kuuluisi. Vaatteiden pesun jälkeenkin hiekkaa varisi laukkuun ja lattialle. Otappa tuosta opiksi seuraavalla kerralla.

9 kommenttia:

  1. Onpa ihanan jyhliä ja synkkiä maisemia! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Tuonne kyllä haluaisin vielä uudestaan päästä.

      Poista
  2. Kuvasi ovat sarjaa Vuoden luontokuva!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi, kiitos paljon! Omia suosikkiani ovat kuvat jossa synkkä sadekuuro valtaa aurinkoisen aulueen.

      Poista
  3. Vaikuttavia kuvia Saariselältä uhkaavista pilvistä huolimatta tai juuri siksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kaunis näkyhän se oli, mutta mielelläni olisin kuivin tassuin selvinnyt reissusta. :D

      Poista
  4. I'v recently moved to Finland, from Brazil and Im trying to look for more bloggers from here, to have friendship online as it kind difficult in real world. I would apreciate creat contents in partnership with you or if you would help me to meet people around.
    moimoi
    Bela.
    A Bela, não a Fera | Youtube A Bela, não a Fera | Fã Page no Facebook

    VastaaPoista

Kommentteja otethaan ilola vasthaan! Piipahan toistekki kathoon mitä täältä löytyy - vastavierailulle jouvan aina tulheen. :)