Näyttääkö siltä, että meillä Napapiirin pohjoispuolella olisi pimeää? Mulle nämä valot kelpaa aivan hyvin, mutta kohtapa yks iso pallukka alkaa taas paistatteleen pitkin päivää. Nimittäin kaamos on taas ohi, mutta sydäntalvi on parhaimmillaan.
New York Times lehti pyysi pohjoisen asukkeja kirjoittamaan vinkkejä, kuinka selvitä kaamoksesta ja miten kaamos meihin vaikuttaa. En kerennyt kirjoittamaan lehteen omia vinkkejäni ja omia mielipiteitäni kaamoksesta, mutta ajattelin kuintekin teille kertoa oman mielipiteeni kaamoksesta. Onneksi lukijani ovat todennäköisesti helpompi saada ymmärtämään ettei kaamos ole niin paha, kuin isoissa kaupungeissa asuvat ihmiset tai ihmiset jotka eivät tiedä muuta lomakohdetta kuin "mahdollisimman lämpimässä".
En silti väitä, että kaamos olisi mitenkään helppoa aikaa. Nimittäin kyllä minäkin tavallaan kaipaan aurinkoa ja ehkä eniten aamuaurinkoa niin herääminen tuntuisi vähän helpommalta. Jos talvella ei ole mennyt ajoissa nukkumaan ja aamulla on aikainen herätys niin kyllähän se vaatii työtä, että sieltä sängystä pääsee ylös. Kesällä jotenkin se tuntuu paljon helpommalta, vaikka unet olisivat jääneet vähemmälle. Niinpä ensimmäinen vinkkini on, että:
1. Nuku tarpeeksi. Laita aina samaan aikaan nukkumaan ja herää n. 7.5-8 tunnin päästä.
Kaksi muuta asiaa, jotka pitävät minut virkeänä ovat D-vitamiini ja urheilu. Jos jompi kumpi jää, niin huomaan kyllä heti omassa vireystasossani puutteita. Urheilu auttaa myös nukkumaan sikeämmin öisin ja jos urheilusta on nauttinut ulkona niin on varma ettei illalla ole mitään ongelmia unen saannissa.
2. Urheile (ulkona mieluusti) ja käytä D-vitamiinia.
Päivänvaloa ei oikeastaan kerkeä näkemään työssäkäyvänä kuin viikonloppuisin, joten silloin päivänvalosta pitäisi myös ottaa kaikki ilo irti. Ei silti kannate linnottautua sisälle, koska ulkona ei enää mitään näe iltaisin, vaan ottaa vaikka otsalampun otalle tai nauttii kuutamon heijastamasta valosta. Silmät myös äkkiä tottuvat pimeään, joten lumella kulkeminen tuntuukin aika iisiltä ilman ylimääräisiä valoja.
3. Älä linnottaudu sisälle pimeän vuoksi, vaan nauti ulkoilusta myös pimeän aikaan.
Minusta tärkein asia, niin kuin monessa muussakin asiassa, on oma asenne. Jos ajattelet, että inhoat pimeää ja kylmää ja haaveilet vain hiekkarannoista ja uima-altaista niin onhan oman pään aika vaikea tottua ajatukseen auringottomasta ajasta. Lisäksi kuulen niin paljon ennakkoluuloja ihmisiltä, että tekisi mieli huutaa päin naamaa että mistä sie tiät kun et ole koskaan asunut elänyt paikassa missä on kaamos. Toisaalta, jotkut on ehkä luotu aurinkorannoilla makoilemaan ja toiset taas kulkemaan omia polkujaan.
4. Asenne ratkaisee!
Kaikesta huolimatta, kyllä mie myös ootan kevättä, kevät hankia ja auringon paistetta. Auringossa ei ole mitään vikaa näillä leveysasteilla! :)
Onko teillä mitä muita vinkkejä kuinka selvitä/nauttia kaamoksesta?
Ei olee vinkkejä, mutta tykkään pimeästä ajasta, vaikka täällä lounaassa asunkin, eikä meillä kunnon kaamosta edes ole...:)
VastaaPoistaAivan mahtavat kuvat!
Pimeässä on omat puolensa ja kesäisin pimeyttä välillä kaipaakin. Kiitos Hannele! :)
PoistaVinkkejä en osaa antaa, mutta ihanalta näyttää kaamos kuvissasi!
VastaaPoistaKaamos näyttää vielä paremmalta livenä kuin näissä kuvissa! Mutta kiitos kehuista! :)
PoistaMä jotenkin ajattelen, että kaamosaika pohjoisessa kunnon lumihankien ja revontulien keskellä olis varmaan tosi mukava kokemus. Tykkään lounaissuomalaisen loskatalven "kaamoksestakin" jossain määrin, vaikka täällä sataa hirveästi, on harvoin lunta valaisemassa maisemaa ja jos on edes pakkasta, se yleensä aiheuttaa vain jäätä kaduille. Yleensä tässä vuodenvaihteen jälkeen alan kaivata kevättä ja aurinkoa, mutta nyt käydäänkin jo pikkuhiljaa valoisampaan päin. En tiedä, miksi tykkään kaamoksesta tai miten voisin neuvoa muita sietämään sitä paremmin. Ehkä se on ennen kaikkea asennekysymys, joten ehkä suosittelisin yrittämään katsoa luontoa uudella tavalla, pysähtyä aistimaan ympäröivää hiljaisuutta ja rauhallisuutta ja nauttimaan siitä.
VastaaPoistaJäiset tiet eivät ole myöskään mun suurinta herkkuani. Jo Oulussa pitäisi omistaa piikit jaloissa, että pysyisi pystyssä suurimman osan vuodesta. Tuo on juuri tärkeää, että pitää vain osata katsoa luontoa eri kantilta ja huomata kuinka mukavia meillä ovat vuodenajat.
PoistaKaamos lumen keskellä ei ole ollenkaan paha, mutta mustan maan lumeton talvi ilman sinistä taivasta saattaa koetella.
VastaaPoistaIhana tuo viimeinen kuva.
Kyllä lumi kirkastaa tosi mukavasti maisemaa, jos se vielä puissakin pysyy. Mutta vaikka etelässä ei ole niin paljoa lunta, mutta siellä on silti pitempi päivänvalo. :)
PoistaAsenne todellakin ratkaisee! Olen meinannut sivuta vähän samaa teemaa jossain vaiheessa omassa blogissani, jahka tauon jälkeen pääsee taas rytmiin mukaan - kaamos pohjosessa ei ole pelkkää mustaa ankeaa pimeyttä. Meillä on revontulien tanssit, valtava kuutamo, vitivalkoisina hohtavat hanget ja tietenkin nätit lyhdyt. Näin Turussa asumisen myötä olen huomannut, että enemmän minuun vaikuttaa Turun loska ja asfalttien sietämätön musta jää, mutta pohjoisessa pimeys ei tympäise samalla tavalla.
VastaaPoistaSehän tuo syäntalven kaamosaika on yks näistä meän hienosta kaheksasta vuenajasta. Itelä pikemminki on ongelmana, että siitä ei kerkeä nauttia kunnola.
VastaaPoistaVarhmaan yks hyä tapa "selviytyä" siitä on ottaa se nauttimisen kannalta. Mennä kartanole tai mettään, sammuttaa valot ja nauttia hiljasuuesta ja taihvaanvaloista. Myös valosa aika on jotenki erilälaila hienoa kaamoksen aikana. Mie kait voisin kuluttaa kaikki pakkaspäivät ja illat mettäsä sivakoimasa, jos se vaan ois maholista :)