Taas mie sain jälleen kerran huijattua hellun mukhaan tuntuhriin joulun aikhaan. Huijata sitä tosissaan saapii ko vastassa on pilkkiminen. Huijaamisessa mie onnistun useimmiten vain silloin ko on kovia pakkasia. Ei silloin ole mukava pilkillä istua. Minusta on mukava, että met joskus yhessäki käymä tunturissa. Toisaalta mieki voisin useammin käyä pilkillä, mutta olen niin kylmän arka (liian paljon paikallaan oloa), että en mie kauaa viihtyis talvella pilkillä. Keväällä son mukavaa, kun aurinko lämmittää niin muutama välikerrasto riittää toppavaatteiden alle.
Vaikka meilä on yhessä mukavaa tunturissa, lumikenkäilyreissuilla tai patikointireissuilla niin hellu pakkaa olheen melkko malttamaton. Se haluais, että olhaan koko ajan menossa eikä turhaa pysäheltäs. Tämä "turha" pysähtely taas johtuu siitä, että mie pakkaan ottamhaan kuvia jos näen hyviä kuvakohteita. Hellu taas ei ota kuvia ees omala puhelimella, joten ei se oikein meinaa ymmärtää tätä minun rakasta harrastusta. Mie tykkään paljon luonnossa kulkea, mutta siihen useimmiten kuuluu myös valokuvaus, joten seki pitäs jotenkin hänen sietää.
Ei me senthään aleta riitelheen (ei kai tuo hellu ossaakhaan riiellä?), mutta kyllä se minua monesti kiusaa sillä "No niin!" - jankutuksella. Ruukaan sanoa takasi, että jos et lopeta tuota "No niintä" niin sie jäät tänne methään ko mie en ota sinua authoon kyythiin. Saattaa solla jopa minuutin hiljaa ennen kuin se "No niin!" tulee taas. Pääsen mie joskus takasinki sanhoon sille, ko se taas tykkää pysähellä kathoon elukoitten jälkiä tai jopa niiden ulosteita. Monesti olen kysyny, että joko sie maulta tunnet kaikkien elukoitten ulosteet.
On se kuitenkin niin mukavaa, että met molemmat viihymmä ulkona oli siihen sitten valokuvaus lisättynä tai ulosteiden tutkailua. Vois asiat olla erillä tolalla: toinen laukkois vain kaupoila shoppailemassa ja toinen vain pelais kotona sisälä. Nyt met senthään molemmat olhaan ulkona ja melko useasti samassa paikassa. Hauskaa meilä on, vaikka toisia kiusaamaki.
"Turhaa" pysähtelyä tulee täälläkin harrastettua niin paljon, että lenkit tahtoo mennä ihan pipariksi, kun pysähtelen kameran kanssa :) Huikean kauniin näköistä!
VastaaPoistaNäinpä..! Mutta toisaalta, pitää ajatella niinkin että onhan se mukavaa että lenkeillä viihtyy vähän pitempään kun ottaa kameran mukaan. ;)
PoistaHauska postaus ja huiput kuvat.
VastaaPoistaKiitos Maarit! :)
PoistaKuulostipa tutulta niin murre ko retketki. Meilä on sama homma. Mie en meinaa keritä ottaa kuvia ko pittää jo mennä mutta mie ruukaanki joskus sanoa että mene vain mie tuun perässä ommaa vauhtia :)
VastaaPoistaMeilä pakkaa tuossaki tilantheessa käyhmään niin, että nähhään sitten seuraavan kerran autolla. Mulla patikointiin menee kuvaamisen kanssa 3 tuntia ja hellulla varmaan se 2 tuntia. :D
PoistaPerhesovun kannalta on paras, että varsinaiset kuvausreissut teen yksin. Silloin voi käyttää aikaa juuri sen verran kun on tarvis. Vaikka kumppani ei hoputtaisikaan, niin jo ajatus siitä, että joutua pitäisi pilaa kuvausfiiliksen.
VastaaPoistaNiin mieki olen huomannu, että yksin on mukavempaa kun ei tarvi kiirehtiä kuvaamisen kanssa. Sitten kun saan hellun mukhaan niin yritän kyllä olla nopea, mutta...
Poista