26.2.2018

Hidasta lumikenkäilyä flunssan kourissa




Olen joka vuosi asettanut itselleni tavoitteita urheilun suhteen ja tänä vuona se ei poikennut muista. Halusin vetää oman ennätyksen eli 500km hiihtoa, koska viime vuonna sain melko kevyesti hiihdettyä yli 430km. Tavoitteeni näytti tammikuussa jo vähän hankalalta, koska paukku pakkaset ja kahden ja puolen viikon työmatka aurinkoon eivät auttaneet tässä tavoitteen saavuttamisessa. Helmikuun alussa aloin elättelemään haaveitani pitkistä hiihtolenkeistä ja tavoitteen kuromisesta menetetyn kuukauden osalta. Matkaväsymyksestä toivottuani päätinkin lähteä pian pitkille hiihtolenkeille ja hiihto tuntui niin hvyältä kuin vain olin haaveillutkin. Sitten huomasin, että lenkit olivat turhan kovia siihen nähen, etten ollut loppuvuonna tarpeeksi urheillut. Lisäksi hiihtolenkkien jälkeen en aina heti päässyt vaihtamaan märkiä hikisiä vaatteita heti, joten viluhan siinä tuli.

Kappas vaan - kaiken tämän jälkeen yli viikko sitten sunnuntai-iltana tunsin kurkkukipua ja niinhän se flunssa iski päälle maanantaina. Viikko sitten maanantaina makasin ihan kohmeessa kotisohvallani ja ihmettelin että miksei minulla muka kuumetta ole vaikka olo oli niin heikko. Tiesin siinä vaiheessa, että tästä ei toivuta muutamassa päivässä vaan joudun pitämään pitempää treenitaukoa.







Olin kuitenkin kerennyt pyytämään ylityövapaiksi torstaita ja perjantaita, joten ylimääräisten vapaiden vuoksi lähdin taas kotikulmille. Haaveet pitkistä hiihtolenkeistä, laskettelupäivistä ja lumikenkäreissuista tuntureihin sulivat torstaina, kun olo ei ollut alkuviikosta helpottanut lainkaan. Yskä vain paheni ja paukutti keuhkoja oikein ikävästi. Kirjastossa vietin paljon aikaa ja moni kirja lähtikin kotiin mukaan luettavaksi. Useampi erä- ja melontakirja ja myös Mika Waltarin romaaneja, joihin en kyllästy.

Vaikka pidennetty viikonloppu meni pitkälti nokka kiini kirjoissa tai olympiakisoja seuraten niin silti välttämättä halusin lähteä käymään joka päivä lumikenkäilemässä. Pirttihulluksi siinä olisi tullut jos ei vähän edes olisi päässyt metsään rentoutumaan. Tahti ei ollut kovin hurja, koska yritin mennä oman vointini mukaan enkä halunnut flunssaa pahentaa yhtään, joten aina kun aloin hengästymään enemmän niin pidin hetken taukoa ennen kuin jatkoin. Se tuntui toimivan, kun vointini ei mennyt huonommaksi noiden retkien jälkeen.

Tänä aamuna tunsin jo toivon kipinää parantumisen suhteen, koska aamulla olo ei ollut enää yhtä tukkoinen eikä yskäkään vaivannut koko yönä. Ehkä siis pääsisin loppuviikosta jo hiihtämään... Pidetään peukkuja pystyssä!

22 kommenttia:

  1. Upeita kuvia♥ Pidetään tosiaan peukkuja pystyssä että pääsisit hiihtämään! On kyllä hurjan paljon tuota lunta ja niin ihanan kaunista ja valkoista:) Kaunista talvista alkanutta viikkoa sinne♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tupla kiitos kehuista ja peukuista! Kuumaa teetä litkitään litra tolkulla, jos se jotain auttaisi. Ihanan talvista viikkoa myös sinulle!

      Poista
  2. Paranemisia! Varovainen saa olla, ettei itteään rasita liikaa puolikuntoisena...ne jälkitaudit! Asetin lomatavoitteeksi kolme kävelyreissua n. 6-7 km/kerta ja yhden kirjan lukemisen! Vielä jäänyt toteutumatta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Juu, sitä juuri yritän välttääkin niin helpomalla kuitenkin pääsisi jos flunssasta selviäisi kahdessa viikossa, kuin että nuha jatkuisi kuukausi tolkulla.

      Hyvin vielä kerkiät tavoitteet täyttää. Hyvän kirjan lukee yhdessä illassa! :D

      Poista
  3. Ai että, mitä kuvia. Näitä katsellessa sielu lepää. <3

    VastaaPoista
  4. Vastaukset
    1. Kyllä mieki näistä maisemista kovasti tykkään. Mutta enemmän tykkään ihailla niitä ulkoa käsin ko pirtin ikkunasta.

      Poista
  5. Oi miten paksu huurre rantapuissa! Hienot lumikenkäilymaastot.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei ole tunturia ihan takapihala, mutta mitä sitä merta edemmäski kalaan kun hyvät maastot löytyvät vierestä.

      Poista
  6. Paranemisia sinne. Kyllä sitä hiihtämään taas ehtii kun on oikeasti terve. Täälläkin tänään vähän enemmän pakkasta, mutta eiköhän se tuosta taas päivällä laske, kun aurinko niin kovasti paistaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Ruut! Eiköhän sitä pian pääse.. Kunhan vain malttaa. Kyllä se aurinko näkyy jo mukavasti päivän aikana lämmittävän.

      Poista
  7. Siis kyllä on upea blogi ja mahtavat kuvat!
    Jään lukijaksi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onpa mukava kuulla, että tykkäät. Kiitos paljon! :)

      Poista
  8. Tunnistan taudinkuvan ;) :olen samalla tavalla kärsimätön. Välillä itseaiheutettuja flunssia ja sitten ei meinaa malttaa sairastaa loppuun... hohhoijaa. Minulla myös oli paha flunssa jokunen aika sitten ja kehotan kyllä sinua ottamaan nyt varman päälle, kun tein virheen, että lähdin liian kovaan urheiluun puolikuntoisena. Pitkittyi sitten oikein kunnolla :(

    Niin maagisia kuvia postauksessasi, ihan kuin kuvat eivät olisi mistään todellisesta paikasta ollenkaan!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä niin.. Tyhmästä päästä kärsii koko kroppa, kun ei malta vaan rauhottua ja antaa kropan levätä.

      Kiitos paljon ylistävistä kehuista. Mutta totta kai luontohan se taitelija on, joka tarjoaa sen nöyrälle ihailijalle mitä suurinta iloa kulkiessaan luonnossa.

      Poista
  9. Olet taas kaunista luontoa kuvannut.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä luonta tarjoaa parhauttaan varsinkin näin talvisin.

      Poista
  10. Aivan ihania kuvia, niin super kaunista. Mistan omasta nuoruudesta kauniin kauniit talviset vaaramaisemat, mutta rehellisesti sanottuna olen enempi lämpöisen ihminen ja kyllä tämä Etelä-Suomikin on ihan lian kylmä paikka minulle, vaikka luonto on loistanut kauneudellaan viime viikot :)

    Paranemisia ja toivottavasti pääset tavoiteeseesi <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jos lämpimästä tykkää niin kyllä se Etelä-Suomi on yhtä väärä paikka kuin Pohjois-Suomikin. Vaikka pakkanen paukkuukin pohjoisessa enemmän niin kyllä Etelä-Suomen sääolosuhteet on silti melko kaukana Etelä-Euroopan ilmasta. :)

      Kiitos - siihen kovasti pyritään.

      Poista

Kommentteja otethaan ilola vasthaan! Piipahan toistekki kathoon mitä täältä löytyy - vastavierailulle jouvan aina tulheen. :)