28.10.2017

Iijoella melomassa


Tänä kesänä olen läskipyöräilyn lisäksi hurahtanut melontaan. Ainahan molen veessä viihtynyt ja kahdestaan melominen kanootissa on ollut hyvää ajanvietettä. Tänä kesänä käytiin Ylläksellä hellun kansen melomassa vuokrakajakeilla ja siitä vielä enemmän innostuneena hellu kävi Oulujoellakin melomassa. Muutamasta kerrasta enemmän innostuneena helluhan meni tilaamaan upouuden kajakin netistä. Minä olen enemmän varovaisempaa tyyppiä ja tykkään aina pohtia asioita pitempään niin mietin, että tulipa sillä äkkiä päätös tehtyä. Muutama viikonloppu sitten pääsin viimein kokeilemaan hellun uutta hankintaa ja niin minun oli nieltävä sanani ja oltava vähän vihreä kateudesta. Ei menneet kyllä rahat yhtään hukkaan, koska kajakki oli ihan priimaa.

Kajakki on malliltaan merikajakki, joka on erityisen pitkä ja vakaa suuntainen. Perästä löytyy evä, joka helpottaa kummasti kajakin suorassa pysymistä. Oikeastaan tässä kajakissa ei edes tarvinut suoristusvetoja tehdä ollenkaan, kun vain oli ottanut oikean suunnan mihin lähti kajakkia melomaan. Se oli ehdottomasti parasta tässä kajakissa. Kesällä kun käytiin Ylläksellä melomassa ensin järvellä ja sitten noustiin Kesänkijokea ylöspäin niin sillon meillä oli halvemmat, lyhyemmät ja leveämmät kajakit käytössä. Ihan innoissani minä silläkin meloin, vaikka kovassa tuulessa kajakin suorassa pitäminen oli hieman tuskaista. Leveyden ansiosta taas kajakki ei ollut yhtään kiikkerä eikä myrkyisä järven pinta tuntunut yhtään pelottavalta. Lisäksi lyhyellä mentiin kivasti ylös pientä jokea, jossa tiukat käännökset teettivät kuitenkin töitä. Merikajakilla taitaa olla turha haaveilla reissua pikku jokiin, koska tilaa käännöksille ei ole.

Puhuttiin hellun kansen kuinka mukavaa olisi esimerkiksi lähteä isoille järville, kuten Inarijärvelle, Kilpisjärvelle tai Torniojärvelle melomaan useammaksi päiväksi. Aina vain rantaan yöksi ja matka jatkuisi seuraavana päivänä. Melontaretket merellä voisivat olla myös aika nannaa, joten tässä nyt pitää kovasti pohtia jos itsekin ostaisin oman kajakin. Jos isoille järville mennään niin silloin minullakin pitäisi olla tuollainen laiva, jolla todella nopeasti pääsee eteenpäin. Muuten jään jo alkumetreillä rantaan vikisemään eikä kellään ole sitten hauskaa. Toisaalta sitä pitäisi varmaan hommata myös märkäpuku, koska jo 3 tunnin melontareissullani olin suht märkä kun onnistuin pärskimään vettä vaatteisiini. Mutta talvi on edessä eikä kajakista mitään iloa vielä ole useampaan kuukauteen, joten nyt on aikaa haaveilla...

2 kommenttia:

  1. Melonta on kyllä siinä mielessä vaarallinen harrastus, että se saattaa aiheuttaa elinikäisen riippuvuuden. Sanon tämän yli kolmenkymmenen melontavuoden kokemuksella :) Meillä Suomessa on rajattomat mahdollisuudet harrastaa melontaa; joet, järvet ja meri. Löydän jatkuvasti mielenkiintoisia melontakohteita ja tiedän, että millään en ehdi niissä kaikissa melomaan.
    Märkäpuvun sijaan suosittelen melonta-anorakkia ja neopreeniaukkopeitettä. Tällä yhdistelmällä olen pysynyt kuivana.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ai jai.. :D Tuon voin kyllä uskoa. Aukkopeite löyty, mutta juurikin yläkroppa pääsi pärskiessä kastumaan eikä taukoja voinu kauaa pitää kun kylmä tuli. Tuosta anorakista en tiennytkään, joten kuullostaa märkäpukua paremmalta vaihtoehdolta.

      Poista

Kommentteja otethaan ilola vasthaan! Piipahan toistekki kathoon mitä täältä löytyy - vastavierailulle jouvan aina tulheen. :)