Kirsikkapuiden loistoa Vancouverissa

Olin maaliskuun puolessä välissä viikon työmatkalla Vancouverissa, Kanadassa, ja ehdottomasti paras asia mitä muistan sieltä oli kirsikkapuut. En ole ikinä ennen nähnyt kirsikkapuita tuossa mitassa, mutta tällä kertaa tuuri suosi minua. Kirsikkapuiden kukinta oli juuri kauneimmillaan ja koko kaupunki tuntui olevan vaalenapunaisten puiden peitossa.

Kaupungeissa ei juuri pääse luontokuvausta harrastamaan, mutta puistoissa luonnon ihailu kyllä onnistuu. Vancouverin isoin ja suosituin puisto, Stanley Park, löytyy ihan keskustan tuntumasta, mutta jonka kiertämiseen tarvitsee ehdottomasti pyörän. Vancouverin ilmasto oli hyvin leuto ja siellä kasvoi jopa myös palmuja. Tuntui melkein siltä kun olisi ollut paljon etelämpänä kuin mitä oikeasti oltiin. Tähän tietenkin vaikutti Tyynimeri, joka piti alueen lämpimänä koko vuoden eikä siellä sen vuoksi talvella kuulema sada lunta kuin kerran vuodessa. Pakatessani olin ajatellut, että kun meren lähellä ollaan niin siellä on varmasti yhtä kylmä tuuli kuin Oulussakin, mutta eihän se nyt ihan niin ollut. Aurinko paistoi lauantaina oikein lämpimästi ja moni olikin osannut pukeutua jo hyvin kesäisesti. Tämä urpo ei sitä kyllä ollut tajunnut ja kulki puistossa paksu softshell takki päällä.

Kevät oli jo hyvin pitkällä Vancouverissa ja muutamina päivinä sattui oikein aurinkoisia ja lämpimiä ilmoja. Lämpöasteet pyörivät siinä 8-16 asteen tietämillä. Uskoisin, että tällä hetkellä siellä on jo täysi kesä eli talvet ovat hyvin lyhyitä. Kuitenkin vuoristo on hyvin lähellä ja lähimpiin vuoriin pääsee vielä laskettelemaan huhtikuun loppuun asti. Jos silti vielä kesäkuussa haluaisi mennä laskettelemaan niin sekin olisi kuulema mahdollista, mutta pitäisi vain mennä vähän kauemmaksi meren läheisyydestä.