18.4.2019

Pilkkiretki Muonion Harjujärvelle






Lähdettiin porukalla pilkkiretkelle Muonion puolelle Harjujärvelle. Harjujärvi sijaitsee Kangosjärven lähellä eli Muonion eteläpuolella ja järvestä saa istutettua kirjolohta. Meillä oltiin ostettu perhelippu, joten minun ei tarvinut nyt ostaa päivänlippua joka taitaa olla 15e. Parkkipaikalta on hieman matkaa järvelle ja kokeneemmat pilkkijät halusi mennä toiselle puolen järveä, joten sukset jalkaan ja eteenpäin vain. Omat uudet tunturisuket (Madhus) olivat myös ekaa kertaa testissä liimattavilla karvapohjilla. Tykkäsin paljon uusista kamppeista, koska näillä pystyi hyvin myös harjunpäälle hiihtämään.

Pilkkiminen ei niin hyvin sujunut, koska en saanut yhtään kalaa, mutta keli oli hieno ja minä auringon tarpeessa niin en voinut olla nauttimatta hetkestä. ltapäivästä tehtiin tulet nuotiopaikalla, syötiin makkaraa ja juteltiin vähän vakavempia. Yksi meistä reissun neljästä henkilöstä on sairastunut keuhkosyöpään eikä ennusteet näytä hyvältä hänen osaltaan. Kivut ovat tälle henkilölle arkipäivää eikä lääkärit meinaa löytää tarpeeksi vahvoja lääkkeitä ettei kivut olisi koko ajan läsnä ja viemässä elämänvoimia. Toisaaltä tällaisista asioista jutteleminen on hirveän raskasta, mutta myös hyvin pysähdyttävää. Me ei täällä ikuisesti eletä. Toiset lähteävät täältä nopeaa, toiset saavat hetken miettiä elämää ja toiset taas odottavat kuolemaa. 

Siinä samaan aikaan, kun juteltiin syövästä ja asioita mihin olisi pitänyt aiemmin herätä niin kuukkelit innoissaan lentelivät ympärillämme makupaloja etsien. Samalla tuli mieleeni kuinka kuukkelia pidetään metsämiehen kaverina ja sanotaan, että kun metsämiehestä aika jättää niin hänen sielunsa siirtyy kuukkeliin. Toivottavasti meistä moni saisi lentää vapaana Lapin luonnossa, kun tulee aika lähteä.

Syönti hiljeni illempana ja oli aika hiihtää takaisin parkkipaikalle. Tuuli tuiversi voimakkaasti, kun tultiin harjun takaa piilosta pois niin aamulla satanut lumi lenteli ympäriinsä pienen trombin tavoin. Olisin voinut pitempäänkin vain kuvailla ja ihailla luonnon esitystä, mutta kiire autolle oli joten pitempään ei pystynyt ihailemaan näytöstä.

5 kommenttia:

  1. Voi miten upeita kuvia♥ On kyllä jännä miten erilaiset voi kevät maisemat olla, meillä kun alkaa tuo talvi olla vain muistona ja pieni lumiläntti pihan nurkassa enää jäljellä:=) Kovasti voimia ystävällesi ja teille läheisille♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Samaa ihmettelin itsekin, kun Helsingissä viimeeksi viikko sitten kävin. Sitä edellisenä kertana kävin helmikuun lopulla ja mietin, että eipä ole maisemat paljoa muuttuneet. Täällä se "kuollut" kausi eli kun lunta ei enää ole ja hetki ennen viherrystä kestää korkeintaan kaksi viikkoa, mutta etelässä se tuntuu kestävän huomattavasti pitempään. Kiitos ja hyvää kevättä!

      Poista
  2. Ihania kevätvalon kuvia. Kaloista ei niin väliä, mutta aurinkoisella järvellä on mukava istua. Onpa kauniit kintaat. Tykkään itsekin käyttää hiihtolapasia.

    VastaaPoista

Kommentteja otethaan ilola vasthaan! Piipahan toistekki kathoon mitä täältä löytyy - vastavierailulle jouvan aina tulheen. :)