30.11.2016

Syksyn viimeiset väripisarat










Yli kaksi kuukautta sitten ruohojuuritasolta näytti tältä. Vesipisaroita, hämähäkin seittejä, vihreitä puolukan varpuja, punaisia mustikan varpuja, marjoja ja tinalankakoruja. Huomenna on syksy virallisesti ohitettu taas. Joka elokuu kauhistelen taas tulevaa syksyä - pimeyttä ja vesisateita - mutta niin se aika menee nopeaa eikä sitä kerkeä edes tajuamaan kun pitää olla jo jouluvaloja laittelemassa. 

Esimerkiksi tänään tajusin että huomenna on jo ensimmäinen päivä joulukuuta ja mulla ei ole edes joulukalenteria. Hyppäsin autoon ja päätin lähteä ostamaan m&m joulkalenterin (katselin niitä jo maanantaina), mutta kappas vaan.. Eihän niitä enää ollut! Enää kämäset muutaman euron pahanmakuiset  suklaakalenterit olivat jäljellä. Lähin kaupasta tyhjinkäsin. Olisiko tämä muka ensimmäinen vuosi kun olisin ilman joulukalenteria? Ei todellakaan! Viimeistään perjantaina kaivan vaikka kiven alta joulukalenterin!

Rauhallista joulunodotusta! 

27.11.2016

Äkäsmyllyn ruska











Muutaman päivän päästä hypätään jo joulukuuhun, mutta minä vielä fiilisten ruskan aikaa (ja taikaa!). Vuosi vuodelta tuntuvat ruskat vähän hiipuvan, kun ei enää tunnu kunnon pakkasia tulemaan syyskuussa. Nämä kuvat on otettu Lapissa syyskuun toisena viikonloppuna ja epäilen, että se oli väreiltään parasta aikaa. Edellisenä viikonloppuna mustikanvarvut olivat vielä melko värittömät, mutta koivunlehdet jo kellertävinä. Toisena viikonloppuna maa oli jo hieman alkanut punertamaan ja lehdetkin vielä oli onneksi puissa. Haapa ja pihlaja eivät olleet vielä parhaimpaan väriloistoon päässeet, mutta viikko tuon jälkeen tuli kova syysmyrsky ja repi kaikki lehdet puista. Olin siis juuri oikeaan aikaan nauttimassa Lapin ruskasta, joka nyt oli hieman vaisu kuitenkin.

Keräsin lauantaina kamppeeni ja päätin lähteä johonkin tunturiin patikoimaan. Kauan saikkasin, että mihin edes lähtisin - ilma oli niin paksussa sumussa enkä edes tiennyt olisiko fiksua lähteä tunturiin kun siellä ei kuitenkaan mitään sumussa näkisi. Menomatka jo itsessään oli hieman hidas - pysähtelin aina kauniille p-paikoille ottamaan kuvia soista ja puista ja taas jatkoin matkaa. Äkäslompoloon päästyäni päätin muutamassa kaupassa käydä pyörähtämässä ja kyllähän sieltä taas jotain löytyi. Sitten hätkähdin, että eihän minun tänne pitänyt shopppailemaan tulla. Sumu ei ollut tuohonkaan mennessä vielä vähentynyt ja ilma oli hyvin kostea pikku tihutuksen ansiosta. Tällöin päätin jättää tunturit rauhaan ja suunnata nokkani Äkäsmyllylle. Äkäsmylly on lyhyen kävelymatkan päässä parkkipaikasta, joten lauantaireippailuksi tätä reissua ei pystynyt ristimään, mutta kovasti innostuin valokuvaamaan ruskaa ja ihailemaan maisemia.

Tällä hetkellä Tunturi-Lapin tunturit ovat jo peittyneet paksun lumikerroksen alle ja olen kuullut, että lumikenkäreitit ovat jo avattu kuin myös hiihtoreitit. Nyt siis pian talvisia maisemia ihailemaan ja nauttimaan lumesta - niin pian kuin mahdollista! Onneksi tänä vuona itsenäisyyspäivä sattuu tiistaille niin voisi olla hyvä mahdollisuus saada pidennetty viikonloppu loma pohjoiseen juuri ennen joululomaa.

26.11.2016

Viimeinen päivä San Diegossa











Viimeisen työpäivä Kaliforniassa oli nakuteltu ja mielessäni pohdin miten viettäisin viimeisen iltani Kalifornian lämmössä. Aluksi mietin jos olisin lähtenyt Outlet tyyliseen ostoskeskukseen tekemään viimeisiä löytöjä Amerikan mantereelta. Tulin kuitenkin siihen tulokseen, etten haluaisi loppuiltaani ainakaan iltapäiväruuhkassa viettää eikä minulla saattaisi olla enää laukussakaan tilaa uusille ostoksille. Lähdinkin sitten tuttuun ja turvalliseen La Jollan rantaan. Rannan läheisyydessä kuitenkin näkyi pieni polku kulkevan, jota lähdin hanakasti tutkimaan. Mielestäni on mukavaa tutkia vähän erilaista luontoa, joka on kuitenkin niin kuiva ja karu eli täysin erilainen kuin Suomen luonto. Samalla olin melko varuillani koska a) mistä tietäisin jos vaikka käärme tai myrkyllinen hämähäkki hyökkäisi kimppuni b) tällainen luonto on hyvin erilainen eikä mitään tietoa olisiko läheisyydessä jotain myrkyllisiä kasveja ja c) nuorena naisena pitää aina olla varuillaan kun yksin liikkuu.

Lopuksi menin tuttuun tapaan ihailemaan auringonlaskua merenrantaan. Lähdin normista poiketen toiseen suuntaan rantaa kulkemaan ja sieltä sainkin hetken rauhan muista ihmisistä. Siinä yksin istuskelin kivellä ja katselin auringonlaskua samalla kun meri pärski naamaani merivettä.

Seuraavana aamuna heräsin varhain pakkaamaan loput tavarat ja siivoamaan jälkeni asunnolta. Olin kentällä jo hyvissä ajoin (pelkäsin jumittavani aamuruuhkaan) ja nautiskelin viimeisitä lämmön hetkistä, kun koto Suomessa olisikin jo täysin erilainen sää minua odottamassa. Kyllä reissaaminen on mukavaa, mutta vielä mukavempaa on palata takaisin kotiin. :)

20.11.2016

Auringonlasku Tyynellä Valtamerellä










Yli kuukausi sitten sain kommennon lähteä työmatkalle San Diegoon, Kaliforniaan. Oltiin vain kaverin kanssa keretty puhumaan, että jos lähdettäisiin syyslomalle Lontooseen, mutta reissu jäi käymättä kun minulle tuli äkäinen lähtö maapallon toiselle puolen. Ensimmäinen työpäivänä olin aika tööööt aikaeron vuoksi, mutta muuten viikko meni nopeaa. Perjantai-iltana päätin vetää lenkkarit jalkaan ja lähteä läheistä rantaa ihastelemaan.

Ei sitä pysty tajuamaan, kuinka nopeaa se noissa leveysasteissa aurinko laskeekin. Kerkesin rannalla olemaan 10 minuuttia kun auringonlasku oli jo ohi. Näin kävi myös muina iltoina kun tulin auringonlaskua katselemaan. Ajoitus, ajoitus, ajoitus...  Enkä ollut ainoa, joka nautiskeli auringonlaskusta. Ihmisiä läheltä ja kaukaa porukkaa tuli aina katselemaan, ihailemaan ja kuvailemaan auringonlaskua. Myös surffarit tuntuivat nauttivan viimeisistä auringonlaskun aalloista ja pimeän tullen häipyivät mereltä. Kuulin myöhemmin, että olisi kannattenut lähteä tuossa rannassa uimaan ja sukeltelemaan, kun vauvahaita olisi ollut mahdollisuus nähdä.

10.11.2016

Syksyinen Oulu



S
  • Aamuaurinko nousi taivaalta ja sulatti huurteen maan pinnasta ja koko maa kimalteli timanttien lailla.
  • Hyppäsin tuttuun tapaan pyörän selkään ja lähdin polkemaan työpaikalle. Tällä kertaa otin kamerani mukaan ja tein 6km lisälenkin, jotta saisin pitempään ihastella kaunista aamua.
  • Päätin vielä lisälenkin käydä kävelemässä merenrannalla ja katselemassa muuttolintuja.




S
  • Töiden jälkeen pakkasin kamat ja lähdin hellun kansen mökille Kiiminkijoen varteen. Lyhyt matka, mutta mukavan rauhallista.
  • Aurinko jo painui silloin nopeasti mailleen, joten vain pikainen reissu metsässä onnistui.
  • Pikainenkin reissu riitti loppu illan viihdykkeeksi - mukavahan se on hirvikärpäsiä aina silloin tällöin hiuksista repiä. Mistä ihmeestä ne aina kipittävät tulemaan, vaikka joka kerta luulee käyneensä koko pään jo läpi?!



























him
  • Seuraavana aamuna ei enää aurinkoa näkynyt, mutta sumu oli peittänyt koko Kiiminkijoen.
  • Pakattiin kimpsut ja kampsut ja ajettiin takaisin Oulun puolelle. Onneksi Oulu ei ole kovin suuri paikkakunta, kun lyhyellä välimatkalla pääsee jo pois kaupungin melusta.