Ulkona perillä Ruotsin tuntureilla

Onko joku sattumoisin tänä kesänä käynyt Kilpisjärvellä vaeltamassa? Satuitteko kulkemaan reittiä Kolari - Kilpisjärvi ja toteamaan, että kävipä hyvä tuuri kun tietyötä semmonen 100km edessä? Kesäkuun alussa kun kävin ensimmäistä kertaa tälle vuodelle Kilpisjärvellä pyörähtämässä niin tietyöt olivat melko normit mitä joka kesä. Alle kilometrin pätkiä yritetään korjata sieltä täältä, mutta heinäkuussa tilanne oli jo melko toivoton ja asfaltti oli revitty pitkästi pois koko Muonion kunnan reitiltä, joten matkanteko oli melkoisen hidasta. Haaveilin lähteväni elokuussa käsivarteen vaeltamaan, mutta tietyöt veivät vähän makuja tästä haaveesta. Ei sais valittaa, että ne teitä korjaa, mutta mielelläni niitä teitä vaan nyt välttelen. Varmaan välttelen vielä ensi syksyyn asti, kun tietyöt taitavat jatkua 2018 lokakuuhun asti.

Mutta hei, ei hätä ole tämän näköinen. Jos täällä sattuu olemaan muitakin Kilpisjärvi faneja ja jos tietyöt ei nappaa niin näppärämmin (omalla autolla) pääset Abiskolle vaeltaan. Maasto on ainakin mun mielestä yhtä mielenkiintoinen ja tuntureita riittää koluttavaksi. Eli esimerkiksi Kolarista Abiskolle on matkaa 306km ja Kilpisjärvelle 270km. Tie Kolarista Kiirunaan on melko rauhallinen ja suht hyväkuntoinen, joten melko nopeasti pääsee perille.

Met kävimä tänä kesäloma reissulla vain päivän mukin tunturissa kävelemässä. Jätettiin auto Björklidenin parkkipaikalle ja siitä kiikuttiin läheiselle Njullá tunturin päälle. Surkea homma tietenki oli ko met pääsimmä tunturin pääle ja kaivoin laukusta kameran niin siitä oli tietenki akku loppu. Mutta muutamat kuvat kerkesimmä ottamaan välimaastossa taukopaikalla. Vieläkään ole saanu aikaseksi hommattua sitä vara-akkua ja -muistikorttia. Nyt kyllä haluttas jo niin tuone takasin. Vain isompi rinkka, telttoineen ja makualustoineen tekis reissusta täydellisen. Eiköhän tuolta myös nopeasti löyvä sen oman rauhan.