16.7.2014

Pajalan markkinoiden imussa

Kesän odotetuin viikonloppu minulla oli heinäkuun ensimmäinen viikonloppu! Nimittäin Pajalan markkinat ovat juuri silloin. Ou jee!

Pajalan markkinat ovat saaneet alkunsa vuonna 1796, kun ympäri pohjoiskalottia ihmiset ovat tulleet myymään ja vaihtamaan tavaraa keskenään. Norjalaiset kalaa, paikalliset poronlihaa ja porosta tehtyjä tuotteita ja venäläiset jotain omaa. Norjalainen on vaihtanut kalansa poronlihaan tai lämpimiin turkisvaatteisiin ja seppä on voinut myydä tuotteitansa, että saa kalaa ruokapöytään. Markkinat ova tuolloin järjestetty toukokuussa ja marraskuussa. Vuodesta 1865 Pajalan markkinat siirtyivät 6km Pajalasta itään päin Kengikseen. Siellä niitä järjestettiin vuoteen 1907 asti, kunnes niitä alettiin taas järjestämään Pajalassa vuonna 1971. Tuosta vuodesta asti markkinat ovat säilyneet samanlaisina, jolloin ne järjestetään aina heinäkuun ensimmäisenä viikonloppuna perjantaista sunnuntaihin. Markkinat ovat kasvaneet vuosi vuodelta suuremmaksi tapahtumaksi ja nykyisin markkiant valtaavat 300 eri myyjää ja yli 10 000 kävijää. Nykyään markkinoilla on saatavilla edelleen paljon käsitöitä, mutta myös erilaisia elintarvike- ja tukkumyyjiä. Lisäksi paikalle saapuu pieni huvipuisto laitteineen, paikallisia yhdityksiä ja yrittäjiä esittelemään toimintaansa, esityksiä järjestetään päivisin ja iltaisin pidetään aina omat juhlat.

Onko täällä ketään?
Lapsena en ole Pajalan markkinoilla kovin useasti käynyt. Markkinat ovat aina olleet tungokseen asti täynnä eikä ne siis lapsena ole kauheana vetäneet puoleensa, edes huvipuisto laitteet. Viimeistään aikuisiällä aloinkin markkinoita koko ajan enemmän ja enemmän arvostamaan. 300 myyjän joukosta kyllä löytää ainakin pari sellaista kojua, joiden tuotteet kiinnostavat minua. Enkä ole tainut ikinä lähteäkkään markkinoilta tyhjin käsin. Maksaminen olisi helpointa totta kai kruunuilla, mutta kun Pajalan pankkiautomaatille on aina puolen tunnin jonot ja eurojen vaihtaminen kruunuiksi ei ole kovin kannattavaa (isäntä hävisi 50e vaihdossa 6e). Monesti sitä siis joutuu kysymään olisiko mahdollista maksaa kortilla tai euroilla, mutta aina se ei valitettavasti onnistu.

Uuu... Paljon nalleja!!!
En mennyt. Ei oo mun juttu.

Meänmaan lippu, Suomen lippu, Ruotsin lippu jaaa.. Sateenkaari lippu.
Ensimmäistä kertaa Pajalan markkinoille ilmestyi Pride-kulkue. Koko juttuhan oli saanut alun alkaenkin aika moista kritiikkiä, koska Lestadiolaisuus on melkeinpä lähtöisin Pajalasta, Lars Levi Laestadius nimisen papin ajalta. Tämä pappi sai aikoinaan oman laisen herätyksen tähän uskoon (vaikkakin oli saamelainen) ja lähti sitten saarnaamaan tästä herätysliikkeestä eteenpäin. Vaikka Laestadius ei alunperin osannutkaan suomea, hän aikoinaan sitkeästi halusi tornionlaakson alueella pitää suomen kielestä kiini. Niihin aikoihin kun olisi pitänyt vain Ruotsia opettaa ja käyttää. No se siitä historian muistelosta.. Voi olla että yli 10 vuoden takaisen luennon jälkeen en oikein tarkkaan muista tuota asiaa, mutta jotenkin noin se varmaan meni.

Pride-kulkue järjestettiin kuin järjestettiinkin. Itse enemmänkin ihmettelen miksi vapaasta rakkaudesta pitää nostaa niin suuri häly. Itse olen kai niin nuori enkä ole ikinä oppinut ymmärtämään vanhoja käsitteitä, että miksi saman sukupuolen henkilöiden rakkaus on väärin. Eli miksi sitä asiaa tarttee nostaa edes esille? Minusta se on vähän sama asia, kun aikoinaan eri väriset ihmiset olivat muka toisarvoisempia ihmisiä. Tai esimerkiksi aikoinaan jopa ajateltiin että naisilla ei ole sielua. Tiedän kyllä, että vasta ajattelijoita on vielä paljon, mutta ne ovat minusta vain ajasta jälkeen jääneitä ihmisiä.

Taas meni vähän aiheen vierestä.. :D Mutta niin se pride-kulkue vain käveli ja heilutteli lippuja. Ou jee. Joukossa oli lapsia, vanhuksia, vaimoja ja miehiä.. Kaikki niin iloisen ja itsestään ylpeän näköisinä. Kulkeminen kojuilta kojuilla tyssäsi täysin minulta, kun yritin vasta virtaan kävellä. En kylläkään tahallani halunnut kulkuetta vastaan kävellä, mutta se nyt vaan oli mun meno suunta.

Tehokkaampaa tuotantoa kuin meikäläisellä
Joka vuosi markkinoilla on yksi hittituote. Sitä myydään monissaa, monissa pöydissä ja seuraavinakin vuosina melkein kaikki samat myyjät tulevat myymään edellisvuoden hittituotetta. Tänä vuona hittituotteena selvästi oli nämä tinalankakorut. Ruotsin puolella ne ovat selvästi nyt niin IN ja noita myytiinkin ainakin 10 eri pöydässä. Niin kuin yllä olevassa kuvastakin huomaa niin valikoima oli monilla hyivn laaja. Yksi yhteinen asia näillä tinalankakoru myyjillä kuitenkin oli.. Kaikilla oli perinteistä korua, mutta myös paljon tuollaista värikkäämpää ja enemmän bling bling tyylistä korua. Perinteistä korua oli tuunattu aika rankalla kädellä monessakin pöydässä. Joissakin ei ollut edes enää nahkaa ja poronsarvi napin sijaista siinä oli joku timanttinappi. Ajatus oli selvästi otettu alkuperäisistä tinalankakoruista, mutta tehty hyvin "uuden aikaisempi malli". Halvimmillaan korut olivat 250kr hintaisia ja kalleimmat.. En ole enää yhtään varma mikä oli kallein, mutta kyllä ne oli aika päätä hipovia summia. Voin kuitenkin heti sanoa, että kuvassa näkyvät tinalankakorut eivät olleet sieltä halvimmasta päästä. Melkein jokaisessa korussa oli hopeakuulia, joiden vuoksi hintaa oli paljon enemmän kuin muissa koruissa.

Oh.. You touch my tralala... my ding ding dong...

...Touch me, touch me, I wanna feel your body..
Siis miehän nyt olisin voinu laittaa pelkkiä Günther kuvia tähän postaukseen. Niitä tuli siis aika paljon otettua. Hyviä videonpätkiäkin otin, mutten taida niitä youtubeeseen kuitenkaan laittaa. Näissä kuvissa ei valitettavasti huomaa sitä käsien paljoutta joita koristi tinalankakorut. Ne oli selvästi päivällä markkinoilla menny kaupaksi.

Illalla tehtiin toinen keikka Pajalaan ja sielähän esiintyikin Günther!! ja joku Adam.. Liput makso 250kr ja porukkaa oli ku pipolassa, mutta olihan sielä hauskaakin. Olen kyllä aina tykännyt Eurodancesta, mutta mun sydän vain voimistu sille musiikille entisestään. Güntherin aikaan tunnelma oli ihan mahtava ja kaikki oli ihan kympillä mukana. Harmi vaan kun sen musiikkia ei ole kuulunut pitkään aikaan Suomen radioista. Güntherilta oli tullut viime vuonna monia uusia hyviä biisejä, mutta valitettavasti en ollut kuullut niistä yhtään aikaisemmin. Pitää selvästi terästäytyä ja kuunnella vielä aktiivisemmin youtubesta musiikkivideoita.

Ennen Güntherin esiintymistä me hengailtiin thaimaalaisessa ravintolassa ja katottiin jalkapalloa. Sen jälkeen mentiin lavapaikalle, joka oli liitetty hotellin yhteyteteen. Ilta oli tuolloin vielä aika nuori ja porukkaa todella vähäsen niin päätettiin käydä myös tsekkaamassa hotellin ravintola. Hotellin kellarista löytyi jopa yökerho! Whaat?! Ei meän kylällä mitään yökerhoa ole! Siinä sitten päätin tilata itselleni juoman ja kun kuulin baarimikon puhuvan suomea niin rohkeasti sanoin haluavani lonkeron. Sain naurut päälle. "Nyt ei kyllä olla Suomessa. Ei Ruotsissa ole lonkeroa." Häh?! Vähänkö kössiä... "Otatko olutta?" Ei kiitos, en juo kaljaa. "Otatko siideriä?" En kiitos, en juo siideriä. "No kelpaako Breezer?" Vaihtoehtoja ei ole enää kovin paljon niin anna nyt se sitten. "Se tekee 85kr" Mitäh?!?! Jep, ostin elämäni kalleimman juoman (9e) ja se oli joku Breezer joka oli vielä vain 4 %. Höh! Ulkona sitten huomasin että olis pitänyt ottaa viinilasi niin se olis maksanut vain 55kr, mutta enhän mie sitä hoksannu. En ole tottunu oikein baarissa juomaan viiniä.

Adam.. Something?
Kovan luokan staran jälkeen esiintyi, joku Adam joka lauloi ruotsiksi. Ihan mukaansa tempaava musiikki oli, mutta en jäänyt jammailemaan hänen tahtiin. Liian tuntemattomia biisit oli, joten ehkä joku toinen kerta.

Mitä nyt illasta voisi sanoa.. En tiedä kuvittelenko vain vai oliko alkoholilla osuutta asiaan, mutta... Minusta ruotsalaiset jätkät on jopa paremman näköisiä kuin suomalaiset. Tai ainakin ne osaa pukeutua. Paikalla oli paljon nättejä pojuja joita olis tehny mieli puristaa pyllystä, mutta onneksi alkoholi ei vaikuttanut niin paljon käsiini kuin järkeeni eikä tällaista päässyt tapahtumaan. Toisaalta, jos alkoholi olisi niin vahvasti vaikuttanut käteeni niin se olisi vielä vahvemmin vaikuttanut aivoihini eikä suustani olisi tullut yhtään englannin tai ruotsinkielen sanaa vaan siansaksaa. Kaikki siis hyvin. En saanut syytteitä enkä morkkistakaan. Olin kiltti piika ja tyydyin vain pyllyjen tiirailuun. Eikä muuten pyllyjen tiirailu ole pahasta! Turha tingata tästä asista.

Eihän sitä nyt voinut syödä normaalisti.
Pitkään sielä viihdyttiin vaikkei esiintyjien jälkeen meidän meno nyt päätä hurmaavaa ollut. Onneks ruotsalaisten nättien poikien pyllyt viihdyttivät eikä jalkoja kuristaneet korkkarit tuntuneet miltään. Nälkä kyllä yllätti ja käytiinkin kiskalta hakemassa vähän evästä. Mie menin ottamaan tuollaisen ranskalaisen hot dogin, jossa oli ylipitkä nakki. En tiennytkään että ranskalaisilla on pitkiä nakkeja... Luulin että vain afrikkalaisilla on. Hyvää se silti oli ja täytti mukavasti suun ja massun! :)

Se niistä 43. kerran järjestetyistä Pajalan markkinoista. Ens vuona uudestaan!

6 kommenttia:

  1. Niin mahtava asia tuo Pride-kulkue, vielä joku päivä mäkin marssin semmoisen mukana kunhan sopivalle paikkakunnalle sattuu :) Vitsi mää rakastan tommosia markkinoita! Muistan vieläkin Konneveden päiviltä semmoisen miehen, joka myi kymmenen euron herkkusäkkejä ja piti melkoisen shown karkkipusseja ja keksilootia sinne heitellessään :D

    "En tiennytkään että ranskalaisilla on pitkiä nakkeja... Luulin että vain afrikkalaisilla on." En niinku yhtään hirnunu tälle lauseelle yksikseni täällä.... #forever13

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä nuo herkkumyyjät on ihan oma juttu markkinoilla.. Tuolla Pajalan markkinoillakin on aina yks rieskanpaistaja myyjä, jolla kolme miestä leipoo koko ajan rieskaa että asiakkaat saa oikeasti tuoretta rieskaa. Ja ne rieskat... Mmm.. Ihan tajuttoman hyviä!

      Hehe.. Mie taian aina ja ikuisesti pysyä teinin tasolla huumorin tasolla.. Never grow too old! ;)

      Poista
  2. vissiin aika lujaa mennyt Pajalassa :D

    VastaaPoista
  3. Mä en oo koskaan tiennytkään, että Pajalan markkinat ovat noin suuri tapahtuma ja että ne juontavat juurensa noin kauas historiaan! Vautsi, oon kyllä vaikuttunut :D Kuulostaa kyllä tosi kivalta hommalta kokonaisuudessaan ja nyt mua alkoi kieltämättä harmittamaan, että tuolla ei tullut koskaan käytyä silloin, kun asui itsekin vielä vähän pohjoisempana...
    Täälläkin järjestetään tällä viikolla Pride-tapahtuma ja vaikka mustakin koko Pride-homma tuntui aluksi hieman hassulta (juurikin siis tuosta sun mainitsemastasi syystä, että en näe samaa sukupuolta olevien välisissä parisuhteissa tai muissakaan sellaisissa mitään niin erikoista, että sitä pitäisi erikseen nostaa jalustalle), taitaa se kuitenkin tulla nyky-Suomessa vielä tarpeeseen. Etenkin pienemmillä ja hieman syrjäisemmillä seuduilla tuollaiset monelle täysin itsestäänselvät asiat ovat vielä täysin totuttelu- ja kypsyttelyasteella eikä tällaista tasa-arvoa voi koskaan korostaa liikaa :)
    ...ja vielä noihin ruotsalaisiin miehiin - kyllä, ne todella ovat pääosin suomalaisia paremman näköisiä! Karua, mutta niin totta :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aika monessa paikassahan noita markkinoita on ennen ollut, mutta varmaan 50-luvun jälkeen suurin osa on loppunut, mutta onneksi Pajalassa palauduttiin perinteeseen ja jatkettiin niitä edes tuon muotoisena. Niinhän se varmaan on, että vielä kaukana ollaan siitä että kaikkien muidenkin mielestä tasa-arvoisuus olisi jokaisessa asiassa ihan normaalia ja hyväksyttävää.

      Ei mulla sitten silmät valehelleet.. Hyvä etten ole sitten ainoa suomalainen nainen, joka on tuota mieltä ruottalaisista miehistä.. :D

      Poista

Kommentteja otethaan ilola vasthaan! Piipahan toistekki kathoon mitä täältä löytyy - vastavierailulle jouvan aina tulheen. :)